Toissa yön nukuin todellakin hyvin mutta viime yö meni taas ihan täysin pilalle. Ensin meni puoli kahteen kun uni ei tullut. Lopetin silloin lukemisen ja ajattelin että nyt saan nukuttua kun vaan sänkyyn pääsen. Ja pyh, pyörin ja pyörin ja jos nukahdin niin heräsin hyvin pian taas pyörimään. Jalkaa ei särkenyt kovin paljon mutta luulen että suurin syy valvomiseeni oli tällä kertaa se että mies ja tyttö palaa huomenna arkeen pikkasen yli kahden viikon loman jälkeen ja se ahdistaa. Vaikka ei minulla päivät yleensä tule pitkiksi ja mies käy ruokatauolla vielä kotonakin, niin silti aina ahdistaa se että tiedän jääväni aamusta yksin kissojen kanssa. Ja kun tämä ei ole edes mitään uutta. koska olen ollut kotona jo niin monta vuotta. Ja tiedän että hyvin harvoin kuitenkin jalatkin menee alta ja silloinkin apu olisi naapureiden muodossa lähellä. En oikeastaan ole löytänyt mitään syytä sille että ahdistaa. Silti tämä tunne tulee aina esiin kun muiden pidempi loma on loppumassa.